15.9.2020
Tänään on surullinen muistopäivä, sillä tasan 85 vuotta sitten 15.9.1935 Nürnbergin lait veivät juutalaisilta kansalaisoikeudet ja kielsivät seka-avioliitot Saksassa. Juutalaisia ja poliittiselta kannaltaan muita kuin kansallissosialisteja syrjivät toimet oli kuitenkin aloitettu jo aiemmin. Esimerkiksi keväällä 1933 juutalaiset ja demokraatit erotettiin urheiluseuroista ja -järjestöistä, työväenurheilujärjestöt lakkautettiin ja tilalle perustettiin uusi, urheilutoiminnan yhtenäistävä kansallissosialistinen järjestö.
Nürnbergin rotulakien säätämistä seuraavana vuonna 1936 Saksa järjesti Berliinin olympialaiset, joissa juutalaisten urheilijoiden asema oli ongelmallinen. Kansainvälisen Olympiakomitean puheenjohtajan henkilökohtaisella puhuttelulla uhattuna Adolf Hitler lopulta suostui päästämään Saksan joukkueeseen yhden ”kiintiöjuutalaisen”, miekkailija Helene Mayerin, joka oli isän puolelta juutalaista syntyperää.
Mayer oli kilpaillut jo Los Angelesin olympialaisissa vuonna 1932 ja jäi samalla paikalliseen yliopistoon vaihto-opiskelijaksi, sillä hän tähtäsi Saksassa diplomaatin uralle. Kotimaassa tilanteet elivät kuitenkin nopeasti, ja vuonna 1933 Mayer erotettiin saksalaisesta miekkailuseurastaan, ja vuoden -35 rotulakien myötä myös ura valtion palveluksessa muuttui mahdottomaksi. Ei siis auttanut muu kuin jäädä Yhdysvaltoihin, treenata siellä ja elättää itsensä saksanopettajana.
Olympialaisissa naisten florettimiekkailussa kultaa saavutti Unkarin Ilona Schacherer (sittemmin Elek), toiseksi tuli Saksan Helene Mayer ja pronssille Itävallan Ellen Preis.
Unkarilaisista miekkailijoista moni oli juutalainen, sillä miekkailu oli suosittua etenkin ylioppilaiden keskuudessa, ja juutalainen keskiluokka luotti koulutukseen. Myös Ilona Elek oli juutalainen, ja hän jatkoi Berliinin olympialaisten jälkeen miekkailu-uraansa Unkarissa, kunnes Unkarin juutalaislait estivät häneltä kilpailemisen kokonaan. Toisin kuin monet juutalaiset aikalaisensa – esimerkiksi miekkailija Attila Petschauer, Amsterdamin ja Los Angelesin olympialaisten joukkuekultamitalisti, joka kuoli työpalvelussa Venäjän rintamalla – Elek selvisi hengissä sodasta ja vainoista Budapestissa piileskellen.
Berliinin olympialaisissa kuvaan astuu myös tammi. Helene Mayerin erään joukkuetoverin kerrotaan nimittäin sanoneen, että kakkoseksi tullut Mayer puhui jatkuvasti jokaiselle kultamitalistille ojennetusta tammesta ja suri sitä, ettei hän voinut istuttaa puuta kotimaahansa, jossa se kukoistaisi ikuisena muistutuksena aikansa kultamitalimiekkailijasta, joka oli palannut voittamaan kaikesta vihasta huolimatta. Ja jos katsoo tarkasti alla olevaa valokuvaa, jossa Mayer tekee natsitervehdyksen mitalikorokkeella, voi nähdä Ilona Elekin pitelevän tammen tainta, jonka Mayer niin epätoivoisesti halusi itselleen.
On arveltu, että rotulakien mukaan juutalaiseksi luokiteltu Mayer teki palkintokorokkeella Hitler-tervehdyksen ollakseen mieliksi saksalaisille. Toisaalta on myös huomautettu, että saksalaisten urheilijoiden oli tehtävä tämä tervehdys riippumatta siitä, mitä he siitä itse ajattelivat. Joka tapauksessa juutalainen Mayer tekemässä Hitler-tervehdystä on hämmentänyt jälkipolvia. Osa Mayer-kuvan mutkikkuudesta juontuu ehkä siitä, ettei hän näytä pitäneen itseään juutalaisena. Hänen äitinsä ei ollut juutalainen vaan luterilainen, eikä Heleneä ja hänen veljiään kasvatettu juutalaisiksi.
Helene selviytyi sodasta, koska asui Yhdysvalloissa. Hänen veljiensä onnistui piileskellä Saksassa riittävän pitkään, jotta he joutuivat pakkotyöhön vasta sodan loppupuolella. Sodan päättyminen säästi heidän henkensä.
Lue lisää:
Les Carpenter, ”Nazi Germany’s Jewish champion: the mystery of Helene Mayer endures” The Guardianissa.
”Helene Mayer, the Jewish fencer who fought for Hitler, 1927-1936” Rare Historical Photos -sivustolla.
”Urheiluhistoriaa” Sentrooppa-Santra-blogissa (teksti kertoo etenkin Ilona Elekistä).
De plantis rebus historiaque 